STTK: Aktiivimallista eroon, tilalle työttömyysturvajärjestelmän uudistus

Lisätietoja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Suomen on parannettava työllisyyttä ja tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata. Suomea haastavat ensi hallituskaudella muun muassa ikääntyvä väestö, alhaiset syntyvyysluvut, huoltosuhteen heikkeneminen, rakenneuudistusten hitaus ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen paineet.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mielestä edellinen hallitus kuritti työtöntä.
– Työttömyysturvan kestoa lyhennettiin, työn vastaanottamisen ehtoja tiukennettiin ja toteutettiin aktiivimalli, joka on osoittanut toimimattomaksi.

Helsingissä edustajistossa puhunut Palola vaatii aktiivimallin perumista. Sen tilalle hän esittää työttömyysturvan uudistamista, joka tulisi olla osa sosiaaliturvan laajempaa kokonaisuudistusta.
– Mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sen vaikeampi työttömän on työllistyä. Näin on erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä ja heillä, joiden ammattitaitovaatimukset eivät riitä uuden työn vastaanottamiseen. Kustannusneutraali työttömyysturvan uudistus voitaisiin toteuttaa painottamalla turvan tasoa alkupäässä, porrastamalla malli ja alentamalla turvan tasoa maltillisesti loppua kohti. Turvan kestoa ei pidä lyhentää. Riittävän pitkä siirtymäaika ja esimerkiksi ikääntyvien tai muutoin työmarkkinoilla erityisasemassa olevien työntekijöiden turva olisi ehdottomasti varmistettava.

Työttömyysturvan uudistaminen edellyttää, että työttömän työllistymistä ja osallisuutta tehostetaan oikein kohdennetuilla ja riittävän tasoisilla palveluilla.
– Suomessa ne laahaavat muiden Pohjoismaiden jäljessä. Eri palvelujen yhteistyötä on tiivistettävä ja palveluja tarjottava työttömäksi joutuneelle heti työttömyyden alkaessa tai mieluiten jo silloin, kun työttömyys vasta uhkaa.

STTK korostaa, että mikään työttömyysturvamalli ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa.
– Uuden työn ja työpaikkojen luominen on yritysten ja julkisen toimijan vastuulla.

STTK haluaa, että seuraava hallitus palaa työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä aitoon ja toimivaan kolmikantavalmisteluun.
– Kolmikanta ei ole mikään itseisarvo vaan väline hyvään, vaikuttavaan ja kestävään lainsäädäntöön. Se on paras tapa sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä ja varmistaa uudistusten läpimeno.

Suomen vahvistettava rooliaan EU:ssa

STTK toivoo mahdollisimman monen käyttävän äänioikeuttaan eurovaaleissa.
– Suomen paikka on Euroopan unionissa, mieluiten sen ytimessä, missä tärkeimmät päätökset ja kompromissit tehdään. Suomi menestyy vain, jos Eurooppa menestyy. Populistisille väitteille erota EU:sta ei ole sijaa, Palola korostaa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa.
– Se on loistava mahdollisuus ottaa kokoamme suurempi rooli vaikuttaa EU:n kehitykseen ja esimerkiksi olla edelläkävijä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

9.5.2025

Onko EU edelleen suomalaisen palkansaajan ystävä?

Lue
9.5.2025

Sosiaalialan järjestöihin syntyi vastuullinen sopimusratkaisu

Lue
8.5.2025

Pron edustajisto: Ilman liittoja ei ole työelämän tasa-arvoa

Lue
8.5.2025

Hallitusohjelman tilaajat verolle

Lue
6.5.2025

Jyty: Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuspaketti tuo hyvät korotukset ja takaa työrauhan lähes kolmeksi vuodeksi

Lue
6.5.2025

Tehy: Uusi virka- ja työehtosopimus hyväksytty Kunta- ja hyvinvointialalle – Keskimääräiset palkankorotukset vuosina 2025-2028 sote-sektorilla yli 14 prosenttia

Lue
6.5.2025

SuPer on hyväksynyt neuvottelutuloksen kuntien ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksiin – Palkkatasa-arvon edistämistä jatketaan hoitoalalla ja kasvatus- ja ohjausaloilla

Lue
1.5.2025

Antti Palolan vappupuhe

Lue