– Olen erittäin iloinen siitä, että Suomi halutaan hallitusohjelmassa nostaa tasa-arvon kärkimaaksi. Tasa-arvokysymykset ja naisten aseman parantaminen näkyvät ohjelmassa kautta linjan. Tehyläisten kannalta erityisen myönteistä on, että miesten ja naisten keskimääräinen palkkaero tunnustetaan ja sen kaventamiseksi on tulossa toimenpiteitä. Lisäksi raskaussyrjintää tullaan estämään lainsäädäntöä korjaamalla, arvioi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hallitusohjelmaan sisältyvät kirjaukset tasa-arvo-ohjelmasta ja samapalkkaohjelmasta ovat Tehyn mukaan vahva viesti hallitukselta myös työmarkkinaneuvotteluihin. Palkkatasa-arvoa on jatkossa edistettävä kunnianhimoisemmin ja konkreettisemmin. Rytkösen mukaan hoitajajärjestöjen maaliskuussa esittämä tasa-arvo-ohjelma on realistinen keino kuroa umpeen naisvaltaisen alan palkkamonttua ja tasoittaa miesten ja naisten keskimääräistä palkkaeroa.
Työelämäkysymysten kannalta hallitusohjelma sisältää myös paljon hyvää. Kolmikantainen valmistelu palaa työkalupakkiin. Hallitus tukee vahvasti yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää. Myös paikallista sopimista sitoudutaan edistämään sen puitteissa. Lisäksi nollasopimuksiin ja uusiin työn tekemisen muotoihin on luvassa lainsäädännöllistä selkeyttä työntekijöiden turvaksi.
Tehy pitää myönteisenä, että perhevapaauudistus nyt toteutetaan eikä isille kiintiöity osuus vähennä nykyistä äitien käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaisiin sisältyy vapaasti valittava vanhempainvapaan jakso. Perheiden valinnan vapautta vapaiden käytössä helpottaisi osin myös miesten ja naisten palkkaeron kaventaminen, jolloin taloudelliset seikat eivät määrittelisi niin voimakkaasti perheiden valintoja.
Sisäilmaongelmista kärsitään monilla Tehyn jäsenten työpaikoilla. Hallitusohjelman mukaan Terveet tilat 2018 -toimintaohjelmaa jatketaan ja sen kunnianhimoa lisätään. Tämä viestii siitä, että hallitus haluaa aidosti löytää ratkaisuja ja luoda sääntelyn sisäilmaongelmiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kootaan hallitusohjelman mukaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, joita on 18. Nämä itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin, jonka valmistelusta on tulossa parlamentaarinen. Myös maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tehy pitää hyvänä sote-uudistuksen seuraavien vaiheiden parlamentaarisen valmistelun mallia.
Hallitusohjelman mukaan järjestämisen lisäksi maakunnat myös tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Täydentäviä palveluita voivat tuottaa yksityiset yritykset ja kolmas sektori. Julkisen sektorin asema järjestäjänä ja pääosin tuottajana sekä yksityinen ja kolmas sektori täydentävinä palveluntuottajina on Tehyn mukaan myönteinen ja selkeä linjaus.
Sote-uudistuksessa erittäin keskeistä on perusterveydenhuollon palveluiden parantaminen.
– Perusterveydenhuoltoa tulee ensisijaisesti vahvistaa mm. lisäämällä sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja suuhygienistivastaanottoja sekä monialaista yhteistyötä, toteaa Rytkönen.
Sote-uudistuksen toteutuksen kaikissa eri vaiheissa on luonnollisesti taattava henkilöstön mahdollisuus osallistua ja turvattava henkilöstöedustajien ajankäyttö. Myös hoitohenkilöstön laadukas johtaminen ja esimiestyön resurssit muutoksen läpiviemisessä on varmistettava tarvittaessa lainsäädännöllä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus
-Tuoreimman vanhusten hoidon kriisin jälkimainingeissa on hyvä, että hallitusohjelmaan on nyt kirjattu hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen (0,7) saaminen lakiin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, sanoo Rytkönen.
Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että mitoituksen toteutuksessa huomioidaan ensisijaisesti hoitoisuus ja myös henkilöstön työnjakoa mm. tukipalveluiden osalta aiotaan selkeyttää.
-Kun lakimuutosta tarkemmin valmistellaan, vähimmäismitoitus tulee kirjata selkeästi koskemaan vain välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Lisäksi vanhuspalveluja tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja turvata myös kotihoidon riittävät resurssit, muistuttaa Rytkönen.
Hallitusohjelman mukaan toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja.
-Voi ilolla todeta, että edellä mainitut ovat olleet myös Tehyn tavoitteita varhaiskasvatuksen kehittämisessä, muistuttaa Rytkönen.
Myös hallitusohjelman osaamiseen liittyvä kärkitavoite on hyvä ja tukee Tehyn koulutuspoliittisia linjauksia: koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen, p. 040 820 7848
Tehyn johtaja Else-Mai Kirvesniemi, edunvalvonta, p. 050 3460 847