Perhevapaauudistusta valmistellaan parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on, että ”perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.”
Lisäksi ”uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta.
Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset. Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle.”
Isien kiintiöitä nostamalla voidaan tosiasiallisesti ohjata isiä pitämään enemmän vanhempainvapaita, ja näin pienten lasten hoivavastuu jakautuisi tasaisemmin vanhempien välillä.
STTK pitää tasa-arvoa ja isien kiintiöiden nostamista sekä joustavuuden lisäämistä perhevapaauudistuksen tärkeimpinä tavoitteina. Isien kiintiöitä nostamalla voidaan tosiasiallisesti ohjata isiä pitämään enemmän vanhempainvapaita, ja näin pienten lasten hoivavastuu jakautuisi tasaisemmin vanhempien välillä. Hallitusohjelman lähtökohtia uudistukselle voi tästä vinkkelistä pitää melko hyvinä.
Isien kiintiöiden kasvattaminen yhdellä kuukaudella lisää arvioitujen laskelmien mukaan vanhempainpäivärahojen kustannuksia sadalla miljoonalla. Tämä tarkoittaisi sairausvakuutusmaksujen nousua 0,1 prosenttiyksiköllä jaettuna puoliksi työnantajien ja palkansaajien kesken. Todennäköisesti isien käyttöaste kasvaisi vähitellen, joten vaikutukset sairausvakuutusmaksuun olisivat hyvin marginaaliset ja toteutusivat pidemmällä aikavälillä.
Joustavuuden lisääminen parantaisi erityisesti perheiden valinnanmahdollisuuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
Joustavuuden lisääminen parantaisi erityisesti perheiden valinnanmahdollisuuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Vapaaehtoisen osa-aikatyön mahdollistaminen pienlapsivaiheessa tukisi myös sitä, että kumpikin vanhempi voisi olla sekä osittain töissä että osittain kotona lapsen kanssa. Tämä toki voisi aiheuttaa työ- ja sijaisuusjärjestelyiden kannalta työnantajalle haasteita. Perhevapaiden pitäminen ei kuitenkaan tule työnantajalle yllätyksenä, eli hyvällä ennakoinnilla ja suunnittelulla tämäkin asia olisi todennäköisesti useimmilla työpaikoilla järjestettävissä, jos tahtoa on.
Naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi keskeinen tekijä perhevapaiden osalta on kotihoidontuki
Naisten työmarkkina-aseman, ansiokehityksen ja eläkekertymän parantamiseksi keskeinen tekijä perhevapaiden osalta on kotihoidontuki. Sitä tulisi voida tarkastella osana uudistusta, ja erityisesti yhdessä varhaiskasvatuspalveluiden kanssa. Työelämä toimii yhä enemmän ympäri vuorokauden ja seitsemän päivää viikossa. Varhaiskasvatuspalveluiden saatavuus, turvallisuutta lisäävät riittävän pienet ryhmäkoot ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että erityisesti äitien työhön paluuta voidaan tukea nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Perhevapaauudistuksella ja siihen liittyvällä perhemyönteisyyttä tukevalla asennemuutoksella yhteiskunnassa ja työelämässä voi olla vaikutusta myös syntyvyyteen ja halukkuuteen saada lapsia.
Uhkakuvien ja liiallisten pelkojen luominen työelämän murroksen aiheuttamista muutoksista, toimeentulon epävarmuudesta, ammattien katoamisesta, työn henkisen kuormituksen kokemuksista ja osaamisvajeista eivät ainakaan edesauta nuorten uskoa tulevaisuuteen ja halukkuuteen perustaa perhe. Siksi syntyvyyshaastetta ei ratkaista vain perhevapaauudistuksella. Perhemyönteisyyttä tukeva politiikka ja joustavuutta lisäävä perhevapaauudistus kuitenkin tukevat merkittävällä tavalla myönteisen asenteen muodostumista perheen perustamiseen ja parantavat perhemyönteistä asennetta myös työelämässä.
Katarina Murto
STTK:n johtaja
***
STTK: Perhevapaauudistus käyntiin tasa-arvo ja joustavuus edellä