Euroopan parlamentti hyväksyi viime keskiviikkona uuden EU-komission äänin 461 puolesta 157 vastaan. 89 äänesti tyhjää. Euroopan kansanpuolueen (EPP) saksalaisen edustajan Ursula von der Leyen komissio sai siis parlamentin luottamuksen hyvällä marginaalilla.
Komissio aloitti virallisesti työnsä joulukuun alussa. Uuden työohjelman puitteissa on ensimmäisen sadan päivän kuluessa luvassa jo monia aloitteita. Työohjelman viherelvytystä koskevasta ”Green New Deal” -ohjelmasta on luvattu jo joulukuun puolessa välissä luonnosesitys ja ilmasto- ja ympäristölakipaketista onkin ehtinyt vuotaa jo ensimmäiset asiakirjat julkisuuteen.
Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla.
”Green new deal” -ilmastopolitiikan paketti tavoittelee ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä ja se sisältää palkansaajille tärkeän oikeudenmukaisen siirtymän. Palkansaajajärjestöissä olemme jo kauan keskustelleet ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin ja korostaneet, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla. On hienoa, että komissio on asettanut kehityksen suhteen kunnianhimoisia tavoitteita. Nyt on kuitenkin vielä varmistettava, että ohjelmaan liitetään vaadittavat konkreettiset toimenpiteet ja investoinnit.
On ehdottoman tärkeää, että torjumme ilmastonmuutosta tavoilla, jotka eivät lisää taloudellista eriarvoisuutta ja epävarmuutta. Jos kansalaiset ja palkansaajat kokevat ilmastotoimet epäoikeudenmukaisiksi, he eivät sitoudu niihin.
Jos kansalaiset ja palkansaajat kokevat ilmastotoimet epäoikeudenmukaisiksi, he eivät sitoudu niihin.
Jos kansalaisia ei nähdä kehityksen ytimessä, se haastaa yhteiskuntasopimustamme ja EU:n eheyttä. Asia on äärimmäisen tärkeä ja herkkä nykytilanteessa, jossa EU:lla on jo valmiiksi suuria haasteita ja nähtävissä on eriarvoistumisen ja ääriliikkeiden kasvua sekä levottomuutta eri puolilla unionia. Unionin yhtenäisyyden kannalta uuden komission aloitteet demokratian vahvistamiseksi ovat tervetulleita.
Palkansaajien kannalta ohjelman tavoite on edistää läpileikkaavasti sosiaalista dialogia eli työmarkkinavuoropuhelua Eurooppa-tasolla. Muissakin tärkeissä asioissa palkansaajaliikkeen osallisuudella, siihen liittyvällä työmarkkinoiden vuoropuhelulla ja neuvotteluihin perustuvalla työelämän kehittämisellä on korvaamattoman tärkeä rooli yhteiskuntakehityksen ja eheyden vahvistamisessa.
Sosiaalisesti eheämpi Eurooppa
Sisämarkkinoiden kehittäminen ja vapaakaupan edistäminen ovat Suomen talouden kulmakiviä ja tärkeitä koko Euroopan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Uudella komissiolla näyttäisi löytyvän aiempaa enemmän poliittista tahtoa kehittää niiden rinnalle kattavampi ja laadukkaampi sääntely, joka turvaa ihmisten hyvinvoinnin eri elämäntilanteissa ja ehkäisee eriarvoistumista. Tavoite on kauan ollut palkansaajajärjestöjen agendalla ja myös Suomi on pitänyt asioita esillä puheenjohtajuuskautensa aikana.
Sisämarkkinoiden kehittäminen ja vapaakaupan edistäminen ovat Suomen talouden kulmakiviä.
Komission agenda on sosiaalisten asioiden osalta kunnianhimoinen. ”Talous, joka toimii ihmisten hyväksi” -otsikon alta löytyy suuri määrä aloitteita, joilla halutaan vahvistaa työelämää ja kehittää sosiaaliturvaa Euroopassa. Von der Leyenin talouspoliittinen lähtökohta on tuoda sosiaalinen näkökulma markkinanäkökulman rinnalle. Toimenpiteisiin kuuluu keskeisesti sosiaalisen pilarin täysivaltainen täytäntöönpano.
Komission agenda on sosiaalisten asioiden osalta kunnianhimoinen.
Palkansaajien näkökulmasta katsottuna, eniten keskustelua on herättänyt tulevan komission johtajan lupaus ehdottaa ensimmäisen sadan päivän kuluessa oikeudellista välinettä, jolla varmistetaan kohtuullinen vähimmäispalkka jokaiselle unionin työntekijälle. Esitys lähtee siitä, että kansallisia palkanmuodostusjärjestelmiä kunnioitetaan. Sen lisäksi keskustelua tullaan varmasti käymään myös eurooppalaisesta työttömyysvakuutusjärjestelmästä, joka ovat ajankohdaltaan vielä auki. Molemmat aloitteet ovat Eurooppa-tasolla tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita, mutta kansalliselta toteutukseltaan monimutkaisia.
STTK:lle on tärkeää säilyttää kansallinen päätösvalta siitä, miten vähimmäispalkat taataan Suomessa
STTK:lle on tärkeää säilyttää kansallinen päätösvalta siitä, miten vähimmäispalkat taataan Suomessa sekä Suomen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän ja sen yleissitovuuden turvaaminen. EU:n kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tukea palkkakehitystä Euroopassa ja minimipalkkojen nostamista niissä maissa, joissa niitä on. Haluamme, että komission vähimmäispalkka-aloite vahvistaa edellytyksiä neuvotteluille ja työehtosopimiselle laajemmin EU:ssa. Myös tulevan komission aloitteet palkka-avoimuuden vahvistamiseksi ja alustatalouden työntekijöiden aseman parantamiseksi ovat meille tärkeitä työelämän kehittämiseksi ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö