Suomalaiset kokevat tarvetta lisäkoulutukselle ja ovat halukkaita päivittämään osaamistaan. STTK:n elokuussa tekemään kyselyyn vastasi yli 2000 työikäistä suomalaista, joista 87 prosenttia oli halukas kehittämään osaamistaan. Vain 2 prosenttia vastaajista ei ollut lainkaan valmis osaamisen kehittämiseen. Peräti 56 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattitaitonsa ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi lähitulevaisuudessa. 36 prosenttia harkitsee kouluttautumista toiselle alalle.
– Suomalaiset tunnistavat työelämän muutoksen ja ovat halukkaita kehittymään sen mukana. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä paremmin osaamistarpeet tunnistetaan. Ehkä ymmärrys digitalisten valmiuksien päivitystarpeista on heillä suurempaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi.
Palolan mukaan aikuisten osaamistarpeet ovat jääneet viime hallituskausien aikana tehdyissä koulutusuudistuksissa unholaan. Koulutukseen tehdyt rahoitusleikkaukset ovat kurittaneet aikuisten osaamisen päivittämistä.
– Globaali kilpailu edellyttää Suomelta uudenlaista asennoitumista osaamisen kehittämiseen. Suomen on uudistettava seuraavalla hallituskaudella aikuiskoulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita, Palola toteaa.
Suomen koulutusmenojen osuus jäänyt jälkeen OECD-maiden keskiarvosta
Suomen koulutusmenojen osuus julkisista menoista on 2010-luvulla tehtyjen leikkausten jälkeen jäänyt jälkeen OECD-maiden keskiarvosta. Tilastokeskuksen ja TEM:n aineiston mukaan myös aikuiskoulutuspäivien määrä ja osallistumisaste on laskenut koko 2000-luvun ajan. Luvut pitävät sisällään työnantajan maksaman koulutuksen. Samaan aikaan aikuiskoulutus kasaantuu ennestään hyvin koulutetuille suomalaisille.
– Koulutettujen ja kouluttamattomien välinen kuilu syvenee. Vääränlainen ja riittämätön osaaminen on muodostanut pullonkaulan, joka estää työllisyyden kasvun. Aikuisten osaamisen kehittämiseen tähtäävät ratkaisut ovat Suomelta pitkän tähtäimen arvovalintoja. Niiden avulla luodaan tulevaisuuden kilpailukyky, Palola painottaa.
Palola korostaa, että Suomen tulee arvioida panostuksiaan suhteessa muiden korkean osaamistason maiden tekemiin panostuksiin.
– Esimerkiksi Singapore on onnistuneesti ottanut käyttöön henkilökohtaisen osaamistilin kaikille 25 vuotta täyttäneille kansalaisilleen. Järjestelmän tavoitteena on tukea ja kannustaa kouluttautumaan omaehtoisesti. Singaporen valtio on tallettanut tileille 88 miljoonaa euroa ja 12 prosenttia palkansaajista on kahden ensimmäisen vuoden aikana aktivoitunut tilinsä käyttäjiksi, Palola kuvaa.
Lisätietoja: STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.
Linkki STTK:n kyselyn tiivistelmään ja animaatioon.
***
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.